Uusi kunta alkoi 1.1.2023 – kunnan sotekiinteistöjen osalta tarvitaan kestävä ratkaisu

Itsenäisen Suomen suurin hallinnollinen muutos toteutui pitkän valmistelun jälkeen vuoden 2023 alusta. Kuntien tehtäväksi tuli kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin toteuttaminen ja niihin liittyvä suuri joukko erityislaein määriteltyjä tehtäviä. Suurimman rahamäärän käyttänyt ja sitäkin suuremman huomion aikaisemmassa päätöksenteossa vienyt perusturva eli sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille suurempien hartioiden vastuulle. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että koulutus ja työpaikat ovat keskeisessä roolissa uudessa kunnassa. 

Teknisen valiokunnan näkökulmasta sote-uudistus tarkoittaa muutosta Huittisten kaupungin omistamien kiinteistöjen käyttäjissä. Kiinteistöissä toimivat kunnan omien työntekijöiden sijaan hyvinvointialueen työntekijät. Kaupungista on tullut vuokranantaja. Hyvinvointialue päättää, missä kiinteistössä se toimii ja millaisia vaatimuksia kiinteistöille asetetaan. Kunta puolestaan voi päättää, mitä kiinteistöilleen tekee. Nämä tarpeet välillä kohtaavat ja välillä eivät. Kiinteistöt voivat jäädä tyhjiksi tai ne voivat olla hyvinvointialueen tai jonkun muun toimijan käytössä. Lainsäätäjä on onneksi määritellyt kolmen vuoden siirtymäajan, jonka aikana vuokratuotto kunnille on varmistettu ja tilat ovat pääosin entisessä käytössä. Saamme aikaa puolin ja toisin sopeutua hyvinvointialueuudistukseen ja sen vaikutuksiin. 

Yksityiset toimijat ovat joissakin, yleensä suuremmissa, kunnissa olleet kiinnostuneita sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöjen ostamisesta. Myydessään kiinteistöt yksityiselle kunta on arvioinut hyvinvointialueen toimintojen säilyvän kunnassa ilman kunnan omistusta. Saadut myyntituotot ja kiinteistöjen hoitamisesta vapautuneet varat on voitu käyttää täysimääräisesti kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin sekä niihin liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Huittisissakin näitä keskusteluja käytiin edellisen valtuustokauden aikana, mutta kuntapäättäjät näkivät tuolloin, että kunnan etu toteutuu parhaiten kiinteistöt itse omistamalla.    

Mainitun kolmen vuoden siirtymäajan jälkeinen maailma on erilaisia skenaarioita täynnä. Hyvinvointialue voi äärivaihtoehdoissa vuokrata kaikki nykyiset tilat ja maksaa kiinteistöjen ylläpitoon liittyvää riittävää vuokraa tai vaihtoehtoisesti se voi jättää kaikki tilat käyttämättä. Voi olla myös niin, että hyvinvointialue kilpailuttaa kuntia palveluiden sijoittamisessa jopa siten, että saaduilla vuokratuloilla kiinteistöjen pitkäaikainen kunnossapito on mahdotonta. Tämä vaihtoehto vaatisi huittislaisten veronmaksajien rahojen käyttämistä elinvoiman ja hyvinvoinnin sijasta toisen viranomaisten eli hyvinvointialueen tehtävien toteuttamiseen. Huhtikuussa valittavalla eduskunnalla on tältäkin osin paljon vartioitavana. 

Muutokseen varautuminen vaatii toimia. Kaupungin taseessa on runsaasti hyväkuntoisiksi viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana peruskorjattuja sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöjä. Huittisten kaupungin tehtävien hoitamisessa niille ei enää ole tarvetta. Teknisen valiokunnan esityksestä Huittisten kaupunginvaltuusto määritteli vuoden 2023 tehtäväksi selvityksen tekemisen sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen kiinteistöjen omistusjärjestelyistä. Selvitys on hyvinvointialueuudistuksen lisäksi välttämätön Suomen kilpailulainsäädännön vuoksi; kunta ei voi toimia vuokramarkkinoilla yhtiöittämättä toimintojaan kuin poikkeuksellisesti.  

Keskustelu Huittisten kaupungin omistamien sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta on siten alkanut. Kristallipallo pitää saada kirkkaaksi ja vaihtoehdot riskeineen ja mahdollisuuksineen selkeiksi. Päätöksiä pitää tehdä kulloinkin käytössä olevien faktojen perusteella. Päätöksen mahdollisuuksien tai kunnan kannalta hyvien vaikutusten, mutta myös riskien eli kunnan kannalta huonojen vaikutusten kanssa pitää elää pitkälle tulevaisuuteen.  Pelkästään oivallisia seurauksia emme voi saada, vaikka sitä on välillä vaikea hyväksyä. Näkisin, että yksinkertaisin ratkaisu eli kiinteistöjen laittaminen yhteen yhtiöön tai jo olemassa olevaan yhtiöön ilman tarkempaa analyysiä, on huonoin vaihtoehto epävarmaan tulevaisuuteen varautumisessa. Kiinteistöt pitää salkuttaa riskien mukaan ja yhtiöittä ainakin osittain eri yhtiöihin.  

Huittisten kaupunginvaltuusto toimi tekemässään omistusselvityspäätöksessä teknisen valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. Toinen valtuuston uutta kuntaa koskeva päätös ei vastannut teknisen valiokunnan linjausta. Valtuusto päätti korjata terveyskeskuksen vanhan osan ja laittaa korjaukseen rahaa vähintään kuusi miljoonaa euroa. Tekninen valiokunta oli linjannut, että ensin katsotaan, mitä hyvinvointialue tarvitsee ja sitten päätetään toimista. Kaupunginvaltuusto otti mielestäni suuren riskin tässä asiassa, mutta luotetaan siihen, että tulevaisuus osoittaa riskin ottamisen kannattavaksi.  

Koulutusalan toimijana minusta oli mielenkiintoista, että tuo rahamäärä löytyi ilman kymmenen vuoden veivaamista, jonka keskusta-alueen alakoulun rakentamispäätös päättäjiltä vaati. Peruskoulutuksen järjestäminen on jo pitkään tiedetty olevan yksi uuden kunnan tärkeimmistä, ellei tärkein, tehtävä. Suomi on edelleen luonnonvaraköyhä ja pääomaköyhä maa. Osaaminen on ainoa resurssi, jota voimme kasvattaa kohtuullisin panoksin ilman luonnonvaroja ja suurta pääomaa, hyvinvoinnin ja elinvoiman säilyttämiseksi. Elinvoima vaatii koulutettuja osaajia.  

Timo Mattila  

kaupunginvaltuutettu, teknisen valiokunnan puheenjohtaja