Kuntatalouden tulevaisuus hämärän peitossa
28.2.2024
Kuntaliiton kyselyssä Manner-Suomen kuntien päättäjille ja ylimmille virkahaltijoille nousi esille ”viiden kärki”, jotka aiheuttavat kunnissa eniten huolta juuri nyt. Kärkipaikalle nousi sote-uudistus ja sitä seurasivat väestörakenteen muutokset, osaavan työvoiman saatavuus, kiinteistöihin ja infraan liittyvä korjausvelka ja kunnan taloustilanne. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on todellakin tarpeen suomalaisen yhteiskunnan menojen kasvaessa hurjaa vauhtia, mutta pelkkä menojen kasvun hillintä ei riitä. Myös tulopuolesta on meidän kaikkien oltava huolissaan.
Kulkeeko Suomi ja Huittinen Kreikan tiellä
Suomen valtion velkaantumien pakottaa valtionhallinnon suunnittelemaan ja toteuttamaan suuria muutoksia. Viisitoista vuotta sitten esitimme kovia ehtoja Kreikalle, jonka velanotto oli karannut käsistä. Kreikan valtionvelka oli 360 miljardia euroa. Suomen valtion velka on nyt n. 156 miljardia euroa ja n. 53 % bruttokansantuotteestamme. Ja lisäämme velkaa tänä vuonna n. 12 miljardia euroa. Emme todellakaan elä niin kuin opetamme.
Paine uudistuksiin on niin kova, että valtionvarainministeriössä kuntien tulevien vuosien valtionosuuksien määrästä ei vuoden 2025 jälkeen pystytä tällä hetkellä antamaan minkäänlaisia arvioita. Jokainen varmasti pystyy arvaamaan, että suuria korotuksia ei ole tulossa.
Kuntataloudessa ”vasta viidenneksi” päätynyt kuntien taloustilanne huolestuttaa edellä mainitun vuoksi itseäni eniten. Kunnat joutuvat tulojen puutteessa joko karsimaan palveluitaan tai lisäämään velanottoaan. Molemmissa tapauksissa kärsijöiksi joutuvat kaikki kuntalaiset - ennemmin tai myöhemmin. Palvelut karkaavat yhä kauemmaksi – samoin kuin terveydenhuollon palvelut keskittyvät isompiin kaupunkeihin niiden pystyessä valvomaan etujaan paremmin.
Kuntien tulot muodostuvat kunnallisveroista, kiinteistöveroista ja valtionosuuksista. Jokainen työtätekevä on varmasti tietoinen maksamiensa verojen määrästä ja ei välttämättä ole halukas maksamaan niitä vielä enemmän. Siksi on tärkeää, että kunnissa on työpaikkoja ja työtätekeviä kuntalaisia. Enkä tässä halua väheksyä veroja maksavia eläkeläisiä. Väen vähetessä tulojen kasvattamiseksi lähes ainoa keino on nostaa veroprosenttia. Verojen nostaminen ei vain houkuttele yhtään uutta asukasta Huittisiin.
Talouden saaminen tasapainoon kotikaupungissamme vaatii myös voimakkaita toimenpiteitä. Käyttötalouden osalta on kaupungissamme tehty jo paljon kulukurin eteen. Mutta nyt on pakko tarttua myös isoihin asioihin. Kouluverkko on yksi niistä. Syntyneiden lasten määrän vähetessä emme voi yllä pitää nykyistä toimintamallia. Luokkakoot jäisivät aivan liian pieniksi ja totuus on, että monta ikäluokkaa samalla opettajalla voi olla karhunpalvelus pienen lapsen opintielle. Toinen suuri ”järkäle” on kaupungin kiinteistöt. Vuosien saatossa on rakennettu toimitiloja kaupungin tarpeisiin, mutta nyt niitä on jäämässä ilman todellista käyttöä. Hyvinvointialueen eli terveyden- ja sosiaalihuollon käytössä olevat tilat ovat hyvä esimerkki. Tiloja olisi, mutta Hyvinvointialue ei niitä aio käyttää tulevaisuudessa.
Kunta tarvitsee tuloja
En aio kritisoida menneiden vuosien päätöksiä. Jotkin päätökset olisivat voineet mennä toisin, mutta demokraattisesti päätettynä ne ovat olleet kuitenkin aina kulloisenkin tilanteen mukaan tarpeellisia päätöksiä.
Nyt kuitenkin tarvitsemme verotulojen ja valtionosuuksien pienentyessä lisää vaikkapa kiinteistöverotuloja. Ja jos emme halua kiusata omakotitalojen, mökkien ja maatilojen omistajia, ovat tuulivoima- ja aurinkovoimapuistojen verotulot todella tarpeen. Ja jos vaikka saataisiin uuden kaivoslain myötä verotuloja kaivoksista, tilanne saattaisi helpottua ja voisimme jälleen ajatella edes hieman positiivisemmin.
Mutta totuus on kuitenkin se, että kaupunkimme tarvitsee yrityksiä ja niiden työpaikkoja. Jos ne lopettavat toimintansa tai siirtyvät muualle, on tulevaisuutemme vielä enemmän hämärä peitossa. Julkisen sektorin – myös luottamushenkilöorganisaation ja yksittäisten viranhaltijoiden tekemillä päätöksillä on suuri merkitys elinkeinoelämälle. Niistä paljastuu, onko meillä aito tahtotila pitää täällä toimivat yritykset ja elinkeinonharjoittajat elinkelpoisina. Samaan kaavaan perustuu myös hallituksen kaavailemat työelämän uudistukset.
Kaupungin päätöksenteon olisi aina perustuttava tosiasioihin. Usein kuitenkin tunteet, jopa muistotkin ovat vaikuttamassa päätöksentekoon. Lisäksi vanha uskomus, että kyllä valtio lopulta pelastaa, jos asiat menevät riittävän huonolle mallille ei enää päde. Suomen valtiolla ei ole tässä taloustilanteessa mahdollisuuksia kuntien pelastusoperaatioihin.
Siksi kuntien, kuten Huittisten on tehtävä omat kuntatalouden pelastamispäätökset itse.
Jouni Isotalo
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Lauttakylä-lehden lukijan sanassa 28.2.2024